Haluan että värillä on koti, materiaaliton väri ei minua kiinnosta. Maiseman värit pysyttelevät kaukana. Kiinnitän ne käsinkosketeltaviin aineisiin, silloin kaukainen kajastus näyttääkin aamiaisjukurtilta. Kaukana oleva on samaa kuin lähellä oleva, ja kaipuu hellittää. Esillä on ohut varjo todellisuudesta, salaisuus säilyy.
Tietty aine luo tietyn tunnemuiston. Se on kuin haju, joka avaa varhaisia muistikoteloita. Luon erioloisia aineita jotka puhuttelevat; alkulima, maito, mustikkakeitto, sohjo…
Maalaamalla ylläpidän riittävää tilaa itsessäni. Ilman riittävää omaa tilaa ja tyhjyyttä arki tuntuu merkityksettömältä. Toisaalta tyhjyys pelottaa.
Olen alkanut liittää pieniä, kolmiulotteisia hahmoja maalauksiini. Ne luovat lisäjännitettä kaukaisen horisontin ja lähikosketuksen välillä. Kolmiulotteinen hahmo tuntuu olevaisemmalta.
kiitos: Valtion kuvataidetoimikunta
Outi Pieski
outi.pieski(at)pp1.inet.fi
tel. 040-7225710
