Hanna Vesterinen
Ajatus muotokuvasta oli taustalla kun aloitin tämän näyttelyn tekemisen. Maalausteni ihmiset päätyivät kuitenkin matkalle jonnekin höttöisen kukkafantasian tai pilvimassan sekaan. Lähtökohtana käytin nopeasti räpsäistyjä kymppikuvia lähinnä tuntemistani ihmisistä. Niistä tarttui reaalimaailman välähdyksiä, kuten perinteinen tapa rajata ihminen asetelmallisesti kuvan keskiöön, katseen tietoisena kohteena.
Maalarina lähestymistapani muotokuvaan on kuitenkin vitteellinen. Vääristyneiden valojen, varjojen ja värin kautta yritän lähestyä toisen ihmisen mysteeriä, jota en voi käsittää kuin peilaamalla omaa itseäni vasten toista. Objektiivisen tarkastelun sijaan, näissä maalauksissa ihminen on alisteinen henkilökohtaisten makumieltymyksieni alle.
Voisi kai sanoa, että mystifioin rajatussa aihepiirissä ihmisen kaipuuta toisaalle. Naivistisen hempeilyn leima otsassaan uhrilampaani laulavat samaa laulua: ”Tahdon olla sulle hyvin hellä, niin kuin oisit kukka kämmenellä”. Mielen tragikoominen liikehdintä keimailkoot katsojalle.
Janne Lappalainen
Käyttämällä erilaisia kodin työvälineitä sekä muita esineitä yhdistän taiteen tekemiseni arkeen ja sen ympäristöön. Innoittajana tähän näyttelyyn toimi suihkukaivon ritilä, esine jonka usein näkee, mutta johon ei ehkä kiinnitä sen suurempaa huomiota. Työkaluinani käytin mm. survimia, ritilöitä, teriä, kenkiä, joilla painoin posliinisaveen erilaisia jälkiä. Esineistä, jotka ovat irroitettuja niiden alkuperäisestä käyttöfunktiosta, syntyi jälkiä joita ei juuri enää voi tunnistaa lähtökohdiltaan. Reiitetyissä töissä savi muuntuu materiaalina kohti kangasta tai puuta. Pyöreät muodot olivat eräänlaisia keskittymisharjoituksia, joissa sama käden liike mekaanisesti toistuu. Käden jäljessä syntyy luonnonmukaisuutta, jota ihminen tiedostamattaan synnyttää.
Varioimalla samoja painojälkiä pyrin löytämään eravaisuuksia pienissäkin asioissa. Esteeksi muodostui lähinnä oma kärsivällisyys ja aika. Töistä syntyi variaatioiden variaatioita. Keramiikan teossa pyrin tällä kertaa kohti aineettomuutta, pienieleisyyttä. Lasittamattomien ja valkoisten teosten tarkoitus on osaksi sulautua valkoiseen seinätaustaan, osaksi tulla esiin reliefinä. Installaation avulla halusin esittää työt eräänlaisena tähtikarttana, jossa jokainen sen yksilö tuikkii hieman omalla tavallaan.
Yhteystiedot:
Hanna Vesterinen 050-49 230 29
hannavest(at)luukku.com
Janne Lappalainen 045-639 55 79
jannepl(at)hotmail.com
