Edwina Goldstone
Intimate Resistance
10.-25.9.2016
Galleria Huuto Jätkäsaari, Jätkä 1
Tervetuloa kuuntelemaan perinteisiä Karjalaisia lauluja ja tuutulauluja!
Silja Palomäki esiintyy näyttelyssä 15.9 klo 16.30-17.00.
Lauluja Karjalan mailta on Silja Palomäen sooloesitys, säestyksenä ukulele ja kantele.
72 vuotta sitten noin 450 000 Suomen karjalaista joutui sodan hävityksessä jättämään kotinsa, maansa, omaisuutensa ja elämäntapansa, kun kokonaiset yhteisöt ja niiden alakulttuurit pyyhkäistiin kartalta.
“Tehokkain tapa tuhota kansa on kieltää ja hävittää sen ymmärrys omaan historiaan.” Georg Orwell (vapaa käännös)
Eräät kestävimpiä sodan jättämiä arpia ovat tuhoutuneet maisemat, hävitetty arkkitehtuuri joka on paljon enemmän kuin pelkät rakennukset ja kaikki muu välillinen tuho, ne näyttäytyvät enemmänkin laskelmoituina tekoina, kulttuurin hävityksenä. Suuren sosiaalisen muutoksen ja maailmanlaajuisen rauhattomuuden aikana historiamme määrittelee keitä ja mitä me olemme. Se antaa meille identiteettimme ja muokkaa jatkossa sitä kuvaa, jonka tulevaisuuden sukupolvet meistä muodostavat.
Vuoden 2011 alussa, paikallisen kirpputorin löydöksen avulla ja joka käsittää noin 300-400 vanhaa lasi-negatiivia, sain kuvan pienen Nurmi -Vahviala (Luzhayka, ven.) yhteisön koko alueesta Karjalan Kannaksella, heidän jokapäiväisestä elämästään, sosiaalisesta kulttuuristaan ja perinteistään vuosien 1924 – 1940 ajalta, ennen suurta evakuointia. Sekä arkkitehtuuri että valokuvat muuttuvat aikojen saatossa, kulumalla ja muuttumalla merkityksettömiksi. Molemmissa tapauksissa niihin liittyy kuitenkin tunnearvoa, herkkyyttä joka puhuttelee muistoina ja kertoo sen aikaisesta inhimillisestä tilasta. Ehkä enemmän kuin mikään muu teknologia tai taidemuoto, valokuva voi antaa meille työkalut, jotta voisimme paremmin ymmärtää ja vastata muutokseen. Kun katsoja on syventynyt valokuvaan, hän näkee siinä jotain mitä siinä ei ole. Valokuvalla on voima herättää katsojan mielessä tunnetila ja mielikuva, mikä vuorostaan suo valokuvalle mahdollisuuden uuteen olemassaoloon. Elämä menee menojaan, toiveet ja mielikuvitus muuttavat muiston uudeksi kokemukseksi.
Kuin sadan vuoden ikäinen facebook, tämä 80 – 90 vuotias aikakapseli on jälleen elävöittänyt nämä kuvat – ja mikäli kasvot, perinteet ja kulttuuri menneisyydestä voidaan herättää henkiin ja säilyttää, niin myös voidaan palauttaa jo kauan kateissa ollut kansan arvokkuus.
Intimate Resistance koostuu valokuvista, installaatioista ja videoista jotka kuvaavat unohdettua historiaa sekä kuinka maailmanhistorian tapahtumat siirtävät kokonaisia yhteisöjä ja heidän mikro-kulttuurejaan, jotka vähitellen sulautuvat valtakulttuuriin ja saattavat totaalisesti kadota.
Edwina Goldstone (s.1962 Englannissa) on poikkitaiteellinen nykytaiteilija, alueenaan veistokselliset installaatiot, maalaus, piirustus, elävä taide sekä sosiaalisesti kantaaottavat projektit. Goldstone on tunnettu teoksissaan käytetyistä esineistä, joihin liittyy henkilökohtaista historiaa ja kulttuurisesti huomioitavia merkityksiä.
Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto, ja yhteistyö Karjalan liiton Vahviala-seura r.y:n kanssa on tehnyt näyttelyn mahdolliseksi.
Osa Found & Lost II Projektia, jota tukee SKR Hämeen rahasto.
https://www.facebook.com/FoundLost-II-1570925196550381/
Edwina Goldstone / +358 520 8312 / edwina_goldstone(at)hotmail.com / www.edwina408.wordpress.com
