Kasper Muttonen
Architecture of Climate Change
13.9. – 6.10.2019
Näyttelyn rakennelmat liittyvät ihmisen ajan, antroposeenin rakenteisiin ja aikamme suurimman uhan eli ilmastonmuutoksen mielikuviin. Koen olevani taiteilijana enemmän maisemia rakentava taiteilija kuin figuureja kuvaava. Nämä rakennetut maisemat haluavat käsitellä ilmastonmuutoksen maisemaa meidän rakentamamme tilan mielikuvan kautta. Rakennusten maisemat kääntyvät sisäänpäin niin että luonnonilmiöt ovat rakennuksen sisällä, ehkä tämä sisäänpäin kääntyneisyys kuvaa kulttuurimme luonnetta tällä käänteentekevällä hetkellä?
Musta pleksilasi töissä etäännyttää sisällä olevaa kuvaa, samalla se heijastaa Trump Towerin ja Dubain estetiikkaa, jossa tummennettu lasiarkkitehtuuri pinnoittaa itsensä aurinkolasimaisella kalvolla kieltäen kuitenkin ajatuksen ilmastonmuutoksesta. Mustan pleksin pinta on myös viettelevän kaunis musta peili, kuin öljyn pinta, josta sen materiaali on alun perin lähtöisinkin. Vesipisarat taas ovat synteettistä lakkaa, joka jähmettää vedenliikkeen pleksilasien pintaan ikuisiksi ajoiksi.
Ihmisen aika näkyy maailmassa myös siinä, että alkaneella vuosituhannella on maailmassa rakennettu ehkä enemmän rakennuksia kuin koskaan ennen kaikkina aikoina yhteensä. Ihailen väkisin hyvää arkkitehtuuria ja komeita kaupunkikokonaisuuksia, samalla kuitenkin tuo volyymi muuttuu myös joksikin uhkaavaksi. Illuusio tilan hallinnasta muuttuu olemiseksi jonkun toisen tilassa, jossa valta etääntyy tummennettujen lasien taakse.
Vesi liittyy ajatukseen luonnonkierrosta ja sen eri elementeistä veden eri olomuotojen kautta. Halusin liittää veden osaksi rakennettuja tilojani tehden niihin uuden muuttujan, jossa luonnonelementti luo oman vääristymänsä rakennettuun maisemaan. Vesi on liittynyt ajatukseen rakennetusta unelmatilasta jo vuosituhansien ajan, ajatus nousevasta merenpinnasta muuttaa elementin uhkaavammaksi. Minulle vesi on tunteellinen ja hiukan melankolinen elementti rakennelmissani, kuin hetki ennen kuin vuodenaika muuttuu kohti seuraavaa. Rakennelmani eivät ole ratkaisuja ilmastonmuutosta vastaan vaan rakentuvat sen mielikuvista ja hukkuvat vääjäämättömästi sen sisään.
Architecture of water
Lapinlahden Lähde, Venetsia-talo
14.9. – 6.10.
Näyttelyn toinen osuus esitetään Lapinlahden Lähteen Venetsia-talon lähellä Lapinlahden Sairaalan alueella. Ajatuksena on myös luoda reitti kahden kansalaistoiminnalla perustetun kulttuuripaikan välille Helsingissä. Lapinlahden Venetsia on ehkä keskustan lähinnä merta oleva kivitalo ja myös paikka jossa näyttelyn teokset on suunniteltu ja tehty. Helsingin Kaupungin käynnistämä ideakilpailu etsii ostajaa ja konseptia Lapinlahden Sairaalan alueelle tällä hetkellä. Teokseni ottaa kantaa nykyisen toiminnan jatkamisen puolesta.
Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus, Uudenmaan rahasto.
