Kastehelmi Korpijaakko
Res nullius
28.9. – 22.10. 2023
Avajaisten yhteydessä 27.9. performanssiryhmän Nussivat pääskyset performanssi klo 19:30
Taiteilija on tavattavissa näyttelyssään la-su 7.-8.10. klo 12-18.
Vuonna 1542 Kustaa Vaasa kirjoittaa kirjeen, jossa hän julistaa kaikki valtakuntansa asumattomat alueet Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle kuuluviksi.
Keväällä 2021 mummini kuolee 98-vuoden iässä. Omaisuuden järjestelystä tulee kiinteä osa suvun kollektiivista suruprosessia. Kaksi vuotta myöhemmin neuvottelut perinnönjaosta ovat yhä kesken. Lyhyen hetken näyttää siltä, että 6021 neliömetriä osin metsittynyttä peltoa ja leppää kasvavaa rantakosteikkoa saattaa päätyä omistukseeni. Jos yksittäisiä esineitä ei lasketa, en ole koskaan omistanut mitään.
Heinäkuussa 2023 harhailen tontilla, josta olen aiemmin vain kulkenut läpi. Heinikkoon on tallautunut peurojen lepopaikkoja, tervalepissä laulavat nimettömät linnut. Paarma puree napakasti pakaraan. Rannassa ilma väreilee tiheänä pieniä hyönteisiä ja kaislaa.
Res nullius (suom. ‘ei kenenkään omaisuutta’) leikittelee ajatuksella lajirajat ylittävästä omistajuudesta. Valokuvaa ja tekstiä yhdistävissä teoksissa neuvotellaan ja keskiössä on sopimisen huokoisuus, mutkikkuus ja rituaalinen luonne. Jos laki omaisuudesta muovaa sitä miten olemme toistemme kanssa, mikä vaikutus sillä silloin on suhteeseemme muihin olentoihin? Jos omistan, omistanko jokaisen ruohonkorren ja entä sitten? Voisiko niitty omistaa itsensä?
Luonnonvaraiset eläimet eivät ole kenenkään omaisuutta. Yhdysvaltalainen oikeustieteen professori Karen Bradshaw on ehdottanut, että jatkossa myös eläimillä olisi mahdollisuus omistaa maa-ala, jolla ne elävät. Bradshaw:
“People and animals have always shared land. Biodiversity loss is a property-based problem. The solution is simply to allow animals to enter into our institution of properties. Ships and corporations have owned property for decades; why not bison?”
Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
Kastehelmi Korpijaakko on Harakan saarella Helsingissä työskentelevä valokuvataiteilija. Korpijaakon teokset ovat usein leikillisiä yrityksiä antaa tilaa toisille olemassaolon muodoille sekä pyrkimyksiä lähestyä ja ymmärtää inhimillisen toiminnan reunaehtoja, valtaa ja vallasta luopumisen mahdollisuuksia.