Ulla-Mari Lindström
Luonnontaiteellinen kokoelma
Galleria Huuto Jätkäsaari – Jätkä 2
18.2.-5.3.2017
”Luonnontaiteellinen kokoelma” on luonnontieteen ja kuvataiteen avulla rakennettu tutkielma, fiktiivinen hybridiherbaario. Se koostuu luonnosta kerättyjen kasvien ja eläinten osista sattumanvaraisesti koostettu¬jen uusien lajiehdokkaiden mahdollisien rakenteiden ilmenemismuotojen kuvauksista.
Eräs evoluutiobiologian askarruttavimpia kysymyksiä on se, että risteymiä eli hybridejä on fossiiliaineistossa tuskin lainkaan. Kuitenkin luonnosta tavataan aika ajoin risteymiä ja hybdrisaatio tiedetään keskeiseksi evoluutiota ajavaksi voimaksi. Evoluutiolla ei ole suuntaa tai päämäärää, vaan luonnonvalinnan ajatellaan varmistavan, että kelpoisimmat yksilöt menestyvät ja pääsevät aikanaan jatkamaan sukuaan. Lajiutumisen edetessä yksilöt eivät enää voi lisääntyä kuin samankaltaisten kanssa ja uusi laji syntyy.
Hybridit ovat kuitenkin usein steriilejä eivätkä pysty lisääntymään. Ne ovat myös harvinaisia. Ja usein juuri siksi erityisen kiinnostavia. Ne muuttavat käsityksemme luonnosta ja lajeista ja kyseenalaistavat vanhat luutuneet käsityksemme siitä mikä on mahdollista tai mahdotonta. Oma lajimme Homo sapiens on todennäköisesti kehittynyt hydridisaation kautta.
Keskitiheiden häiriöiden hypoteesin mukaan lajimäärä on korkeimmillaan, kun häiriöitä on luonnossa sopivasti – ei liikaa tai liian vähän. Häiriöt muokkaavat olosuhteita ja saattavat edistää risteymien elinmahdollisuuksia. Luonnonvalinta toimii parhaiten, kun yksilöt ovat erilaisia. Ja hybridit ovat. Ne ovat usein esivanhempiaan kookkaampia, vahvempia, ovelampia ja kekseliäämpiä. Siksi ne pärjäävät paremmin.
Risteytyminen, hybridisaatio tai sekoittuminen ei ole vain sattuman tuottama evolutiivinen luonnonoikku, vaan myös kulttuurievoluution perusta. Kyky yhdistellä, sekoittaa ja hämmentää on parhaimmillaan luovuutta ja innovaatioita, pahimmillaan sotkua. Ja vaikka suurin osa sekoituksista olisikin elinkelvotonta sotkua, saattaa epäjärjestys mahdollistaa olosuhteet, jossa asiat yhdistyvät uudella, ennakkoluulottomalla tavalla. Se on jotain mitä pelkäämme ja samalla toivomme.
Teokset toteutetaan kasvien ja eläinten osista, huokoiselle paksulle paperille grafiikkaprässin avulla painamalla ja sekatekniikoita yhdistämällä, sekä valokuvaamalla alkutilanteita ja syntyneitä ehdotuksia. Painaumien avulla on jäljitelty fossiilien rakennetta ja muotoa ja näin tuotu niihin viitteitä ajallista ulottuvuuksista.
Ulla-Mari Lindström on kuopiolainen kuvataiteilija. Hän on opiskellut maalausta ja valokuvausta Gerrit Rietveld Akatemiassa, Amsterdamissa ja valmistunut sieltä v. 1998. Lindström on myös opiskellut valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Asuttuuan 12 vuotta Amsterdamissa hän muutti Kuopioon vuonna 2004. Lindström on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa sekä ulkomailla. Välineenään hän käyttää valokuvausta, videota ja viimeisimmissä töissään taidegrafiikan menetelmiä sekä maalausta.
Näyttelyä on tukenut Pohjois-Savon kulttuurirahasto.
Ulla-Mari Lindström
um.lindstrom(at)gmail.com
+358 50 911 7518
www.ullamari.com
