Antti Ruuhela
Maalauksia
19.10.-6.11.2016
Galleria Huuto Uudenmaankatu
Hidas syntymä – Antti Ruuhelan taiteesta
Antti Ruuhelan Galleria Huuto Uudenmaankadun näyttelyllä on mitä yksinkertaisin ja osuvin nimi: maalauksia. Ruuhela on taidemaalari, jonka teokset liittyvät taiteenlajinsa historiaan, nykypäivään ja käytäntöihin. Maalaukset rakentuvat työskentelyn myötä. Tämän muistaen onkin selvää, että Ruuhelalla ei ole valmista ja suunniteltua kokonaisuutta, jonka hän toteuttaa, vaan hän maalaa kunnes teokset valmistuvat. Hän on kerroksellinen materialisti, joka houkuttelee tarveaineistaan esiin aiemmin olemattomia olioita, joita kutsumme maalauksiksi. Ranskalaisfilosofi Maurice Merleau-Pontya varioiden taiteilija nostaa esiin uusia merkityksiä niitä ilmaistessaan.
Taiteilija lausuu työskentelystään seuraavaa: ”Vaikka lopputulos on suhteellisen yksinkertainen, niin olen noita kaikkia aika kauan maalannut, joitain melkeen kymmenen vuotta. En käytä mitään apukuvia mallina, enkä piirrä läpi mitään kuvia, siis videotykillä tai millään muullakaan. Sillä tavalla noissa on varmaan kehittyny jotain omaa muotokieltä. Tavallaan siis aika luomumaalauksia.” Edellisen perusteella on selvää, että Ruuhelan taide on hartaudella käsin tehtyä. Teos on aina kulkenut aikansa taiteilijan kanssa ja valmistuu, kun hetki on oikea.
Kuten Ruuhela huomauttaa, hitaassa työskentelyssä on mahdollista luoda aivan toisenlaisia asioita kuin nopeassa. Katsojakin herkistyy tällöin taiteilijan teosten äärellä, koska pitkäkestoisen, monipolvisen ja määräntietoisen määränpäättömän työskentelyn keinoin on mahdollista luoda ajallisia tiivistymiä. Maalauksien äärellä olemme yhtä aikaa täällä ja toisaalla, koska teosten olemus on tiivistettyä aikaa. Näemme pääasiallisesti viimeisimmän ulkoasun, mutta aistimme kaikkien kerroksien läsnäolon. Ruuhelan maalaukset ovat filosofeja, sillä ne ovat fyysisiä kappaleita, kuten ihmiskollegansa, ja sisältävät myös runsain mitoin ajatuksia. Tämä, kuten kaikki filosofinen ja muutenkin pohdiskeleva puhe, vaatii yleisöltä aikaa ja malttia. Jos ei halua katsoa, ei voi myöskään nähdä mitään.
Jatkuva ja pitkäkestoinen työskentely onkin Ruuhelan kaltaisen taiteilijan tie. Teoksien kanssa ollaan ja seurustellaan, aikaa kuluu ja aina välillä maalaus tulee valmiiksi. Nopeampaa tempoa edustaa taas piirtäminen, joka on taiteellisen, ja myös muun visuaalisen, ajattelun harjoittamista. Katsoessani Ruuhelan teoksia koen levollisuutta, koska ne ovat kuin luotua luontoa, vaikka ne on tehty. Molempia luonnehtii pakottamattomuus ja rauha: näin on tarkoitettu. Hänen maalauksensa olennot ovat sellaisia, joita en olisi osannut kuvitella, mutta jotka tuntuvat vanhoilta tutuilta, kun heidät tapaan.
Antti Ruuhelan taiteessa visuaalisuus on kaikki mitä on. Olemme kuvallisen ajattelun ja ilmaisun ytimessä, koska kaikessa on viime kädessä kyse siitä, miltä lopputulos näyttää. Hänen kielensä on hänen kuvissaan ja maalaukset saavat nimensä vasta valmistuttuaan, kun näkee miltä ne näyttävät. Olemme saman aikaisesti sekä käytännöllisen että teoreettisen filosofian äärellä. Käytännöllinen työskentely synnyttää ajatuksia, mutta samalla se kommentoi yleistä teoriaamme maalaustaiteen luonteesta ja olemuksesta. Toisin sanoen käytäntö luo teoriaa. Ruuhela manaa esiin niin abstraktit muodot kuin aiemmin tuntemattomat oliot näkymättömän maailman uumenista ja antaa heille näkyvyyden ja samalla olevuuden. Täten hän kertoo meille, kuinka maailma on ihmeellisempi ja enemmän mahdollisuuksia täynnä kuin saatoimme muutoin kuvitella.
Antti Ruuhela (1980) on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta Kuvataiteen maisteriksi. Tätä ennen hän on opiskellut Oriveden opiston maalauslinjalla. Ruuhelan teoksia on lukuisissa suomalaisissa ja ulkomaisissa museo- ja yksityiskokoelmissa. Hän on osuuskunta Forum Boxin jäsen. Taiteilija on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin vuodesta 2003 alkaen.
FT Juha-Heikki Tihinen
