Marloes van Son
Placeholder
3.4.-27.4.2025
Kotimme ovat täynnä paikkamerkkejä. Jotkut niistä liittyvät aikomuksiin, toiset pyrkimyksiin tai muistoihin. Osa on vain olemassa ilman, että ne liittyvät mihinkään. Nämä esineet vievät tilaa sekä fyysisesti että henkisesti, ne ottavat toisen esineen tai henkilön paikan. Ne muistuttavat meitä menneistä tapahtumista tai mahdollisesta tulevaisuudesta. Placeholder-näyttelyssä on esillä muokattuja huonekaluja ja käsintehtyjä arkisia esineitä. Puurakenteiden, äänimaisemien ja elektroniikan avulla näyttelyn installaatiot kyseenalaistavat esineiden roolin arjessamme. Millaisiin esineisiin me luomme yhteyksiä ja mitä nämä yhteydet merkitsevät esineille?
Jotkut saattaisivat kutsua minua keräilijäksi, vaikka roskienetsijä voisi olla osuvampi kuvaus. Esineitä päätyy usein minulle. Ystävät antavat minulle vanhoja elektronisia laitteita, rikkinäisiä huonekaluja ja kaikenlaista pientä sälää korjattavaksi tai kierrätettäväksi. Sain idean tähän näyttelyyn, kun työhuoneeni naapuri lahjoitti minulle vanhan kirjoituspöydän, joka oli täynnä maaliroiskeita ja kolhuja ja joka kaipasi muodonmuutosta. Pöydästä näki, että se oli kokenut vaikka mitä. Pöytää oli ennen vaalittu ja lakattu huolellisesti, mutta nyt sen omistaja ei enää tarvinnut sitä. Se ei ollut enää paikkamerkki, vaan se vei vain tilaa.
Rikkoutuneilla esineillä on oma rakkauden kielensä. Ne, jotka voidaan korjata, jatkavat ylpeinä olemassaoloaan ja uhmaavat rajallisia elinkaaria ja suunniteltua vanhentumista. Ne, joita ei voi korjata, voidaan käyttää uudella tavalla, muuttaa tai muokata. Unelmoin ajasta ja paikasta, jossa mikä tahansa voi olla jälleen hyödyllistä. Placeholder-näyttelyn installaatiot yhdistelevät vanhaa ja uutta, korjattua ja uudelleen luotua: vanhan ajan puhelinpöytä, joka surisee kuin moderni älypuhelin, kampauspöytä, joka tarkastelee vuorovaikutusta muuttuvien äänimaisemien kautta sekä valopaneeli ja peitto, jotka on tehty kierrätetyistä LED-valoista ja langasta.
Paikkamerkki itsessään ei ole kovin merkittävä, vaan sen tarkoitus on varata paikka tulevalle. Sen olemassaoloon liittyy odotus, jokin sen paikalle tuleva on vielä muualla. Aivan kuten meille rakkaat esineet liittyvät muistoihimme. Näyttelyn installaatiot tarjoavat katsojalle kurkistuksen yhteyksiin, joita luomme arkisiin esineisiin. Tarvitsemmeko me niitä vai tarvitsevatko ne meitä?
Marloes van Son (s. 1991, Alankomaat) luo ääniesineitä, instrumentteja ja kokeellista musiikkia. Hän yhdistelee taiteellisessa työssään elektroniikkaa, puutyötä ja ääntä eri tavoin. Työssään hän tutkii arkisia laitteita ja tilanteita. Hän on kiinnostunut ihmisten ja teknologian välisestä vuorovaikutuksesta ja on tällä hetkellä erityisesti kiinnostunut korjauskulttuurista, käyttöliittymäsuunnittelusta, interaktiivisista ympäristöistä ja elektroniikan yhdistämisestä käsityöhön.
Kiitos
Taiteellista työskentelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto. Kierrätysmateriaalit on saatu SWAMPista.
Yhteystiedot
info (a) marloesvanson.nl
