Antti-Ville Reinikainen
Ohjeita maasta nousemiseen
28.10. – 15.11.2009
Galleria Huuto Uudenmaankatu
Antti-Ville Reinikainen on rakentanut Galleria Huutoon maalauksista ja installaatioista teoskokonaisuuden.
Maan raskaus vetää puoleensa ja olemassaolo ahdistaa. Olemme epämääräisten uhkien ympäröimiä. Suojaa haetaan tämän kaiken yläpuolelle nousemalla.
Teoksissa sekoittuu herkkyys rujouteen ja huumoriin. Akvarellien talot saavat turpaansa kun painavista rakenteista pusertuu ihmisen tarve kokonaisuuteen.
Antti-Ville Reinikaisen tavoitteena on se, että teokset olisivat syvien kaivojen kaltaisia, arvoituksellisia, monikerroksisuudessaan uusia ajatuksia herättäviä. Sellaisia jotka kiehtovuudessaan kutsuvat äärelleen yhä uudelleen.
Lisätietoja teokista:
Tilakokonaisuus 1: Teokset: Severe improvement in my predicament sekä Targets / Kohteet
”If you find yourself lost in the woods, fuck it, build a house! Well, I was lost but now I live here! I’ve severely improved my predicament!”
– Mitch Hedberg
Asunnonmyynti-ilmoituksien talot on irroitettu taustastaan, sitten piirretty ja maalattu uudestaan. Kuvien talot on kärsineet jokainen rajun kolauksen.
Kuin turvapaikaksi maalauksissa käyneeltä näkymättömältä jättinyrkiltä, on tilan katonraja-nurkkaan rakennettu pieni huone. Sen sisällä valvontakameraruutu välittää kuvaa ulkopuolisesta tilasta.
Myöskin kattotilassa, tilan keskellä kivenmurikka uhkaa alla olevia ihmisiä. Onko tämä kivi syypää kaikkiin näihin uhkakuviin?
Tilakokonaisuus 2: Teos: Ylevöitys / Sublimation
Vuonna 1975 hollantilainen taiteilija Bas Jan Ader katosi Atlantin yli purjehtiessaan.
Vuonna 1927 ranskalainen lentäjä Charles Nungesser katosi yrittäessään ylittää Atlanttia lentämällä.
Ilman mitään selitystä, alkoi muodostua ajatus, epämääräisen tunteenomainen teoria että hukkumisen sijasta Ader ja Nungesser kokivat muodonmuutoksen matkansa aikana.
Pohdinnasta kehittyi ylevöitymisen ja sublimaation prosessia sekä katoamista ja kuolemaa käsittelevä tilateos.
Ovaalin muotoisen lasin läpi näkyvässä hämärässä tilassa pieni vene kiertää haparoivasti eteen- ja taaksepäin, sen valot valaisten ympäröivää tunnelia. Portaat johdattavat katsomaan tilaan, mikä muistuttaa veneen kajuuttaa ja ruumisarkun sisäpuolta. Musta reikä tilan keskellä samalla heijastaa valoa.
Vastoin järjen sanaa ja logiikkaa, ihminen hakee jotain syvempää, muuttuakseen kokonaiseksi, ollakseen yhtä. Progressiivisen uudelleen järjestäytymisen kautta ihminen pyrkii ylevöitymään. Ja kuten mikä tahansa esteen ylitys, se voi katketa omaan monimutkaisuuteensa ja epävarmuuteensa.Ylevöitymisessä on lohdullinen merkitys haihtumiseen. Ihminen ei lopullisesti kuole tai häviä, vaan muuttaa muotoaan, katoaa, haihtuu.
