Hannah Hamberg
Pieni häpeä
Galleria Huuto Uudenmaankatu
12.7.-30.7.2017
Minä yllän jo keittiökaapin neljännelle hyllylle missä on marenkipussi. Marengit ovat herkullisia, rouskuvia ja vaniljaisia mutta lattialle pudonneet murut tarttuvat ikävästi sukkieni pohjiin. Minulla on aina kolmet pörrösukat päällekkäin. Kylmät varpaat, pienet kynnet, paksut nilkat ja syylä. En saanut kutsua naapurin Sirpan synttäreille. Pihan tyttöjen tarinat loppuvat aina kesken kun minä liityn heidän seuraansa, eikä kukaan halua vaihtaa kanssani tarroja. Täytyy vain tottua tuijottamaan selkiä, takaraivoja ja pakaroita. Vatasen Sirpalla on lättäpää ja mulkosilmät. Hän naksuttelee lyhyitä sormiaan jatkuvasti. Niks ja naks, mulkosilmän kaula ja naama turpoavat. Sirpa on ruma ja silti hänellä on ystäviä. Minä järjestän omat juhlani. Pakastimesta löytyy herne-maissi-paprikapussi, lipastosta kuivuneita vaahtokarkkeja ja jääkaapista oliiveja. Kun nielen yhden näistä namipaloista, on minulla jo seuraava sellainen kielelläni. Pitäköön Sirpa synttärinsä! Kauhon suuhuni suolaista ja makeaa, makeaa ja suolaista. Minä haukon ja haukon, kunnes makkara tarttuu kitalakeeni kiinni ja unohdan Sirpan.
Näyttelyn teoksissa olen käyttänyt materiaaleja joista pidin lapsena. Tarkat säännöt ja periaatteet ohjaavat työskentelyäni.
– Väri ei saa levitä piirtämieni ääriviivojen yli.
– Jokainen kuvan elementti on maalattava alusta loppuun asti ennen kuin on lupa siirtyä maalaamaan seuraavaa elementtiä. Näin yksityiskohdat johtavat uusiin ja valtaavat lopulta koko kuvapinnan.
– Siveltimen jälkiä ei saa jättää näkyviin ja kuvapinnan on oltava kauttaaltaan yhtä tarkasti työstetty.
– Kuvaa on säännöllisesti maalattava ylösalaisin jotta silmät eivät totu kuvaan.
Liiallinen tottuminen aiheuttaa keskittymisen herpaantumisen.
– Jokainen polymeerimassa kappale on hiottava paistamisen jälkeen viidellä eri hiomapaperilla pölyhiukkasten poistamiseksi. Myös sormenjäljet, ilmakuplat ja halkeamat (epätäydellisyydet) on hiottava näkymättömiin. Valmista veistosta on käsiteltävä kumihanskat kädessä ettei ihon oma rasva tartu sen pintaan.
– Jokaisen veistoksen muodon ja värin lähtökohta on mielihyvän tavoitteleminen. Pehmeän muovimassan on pyörittävä kädessä niin kauan kunnes muoto tuntuu juuri oikealta. Jos paistettu ja hiottu veistos ei aiheuta enää katsoessa nautinnon tunnetta, se on hylättävä.
Lisätietoja:
Hannah Hamberg
p. 040 580 2566
hamberghannah(at)gmail.com
