Heidi Lunabba yhteistyössä Anne Pietarisen kanssa
Stigma – Valokuvia ja installaatio
Galleria Huuto Jätkä 2
23.1. – 8.2.2015
Kuka kutsuu torakat yökylään? Kuka haluaa mennä treffeille apinan kanssa tai olla rotan kaveri?
Stigma-kuvasarjassa visualisoidaan erilaisia ennakkoluuloja eläinhahmojen kautta. Kuvissa luodaan suhteita tai tilanteita, jotka ovat tavallisia kulttuurissamme, mutta joita normit estävät meitä luomasta ”vääränlaisten ihmisten” kanssa. Eläinhahmot ovat malleja, joiden kasvot on peitetty naamioilla. Materiaalina on käytetty pääasiassa kierrätettyjä vaatteita, jotka antavat hahmoille persoonallisen ilmeen.
Syrjivän ajattelutavan tekee mahdolliseksi epäinhimillistäminen ja ryhmitteleminen, jakaminen meihin ja niihin, eri ryhmiin, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismalleja. Yksilöihin liitetään ryhmän stigma. On olemassa rasisteja, mutta hyvin harvat meistä haluavat lukeutua siihen joukkoon. Kuitenkin useimmat tietävät, mitä ennakkoluuloja yhteiskunnassa on eri ryhmiä kohtaan. Emme ehkä hyväksy niitä, mutta vaikuttavatko ne silti käsityksiimme?
Stigma on osa laajempaa projektikokonaisuutta, jossa Heidi Lunabba yhteistyössä taidemaailman ulkopuolelta tulevien henkilöiden kanssa ja heidän kokemuksiinsa perustuen luo kuvia, jotka tarkastelevat ja haastavat yhteiskunnan normeja. Stigma-kuvasarja on toteutettu yhteistyössä Anne Pietarisen kanssa, joka myös itse esiintyy kaikissa kuvissa.
”Lähdin liikkeelle ajatuksesta, että me kaikki lokeroimme tietomme ja kokemuksemme. Me puhumme taiteilijoista, porvareista, kristityistä, naisista, miehistä, heteroista, homoista, menestyjistä, urheilijoista, luovuttajista jne. Tämä on sitä, mitä me teemme, jotta voisimme olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa; rakennamme käsitteistöä ja kanavia, joilla hahmotamme ympärillämme olevaa elämää ja sen ilmiöitä. Mielestäni tämä lokerointi on toisinaan myös leimaa-antava, jolloin se kääntyy ihmisiä vastaan, tähän ilmiöön halusin puuttua.” Näin Anne kertoo kuvasarjan lähtökohdasta.
”Projektin aikana kiinnostuin siitä, miten yleispäteviä ovat ominaisuudet, joita liitämme eri eläimiin. Esitin Facebookissa avoimen kysymyksen, joka sai aikaan vilkasta keskustelua siitä, millä eläimillä on erilaisia erityispiirteitä, kun taas joku totesi, että ennakkoluuloja ei mielellään haluta liittää tiettyihin ryhmiin”, Heidi Lunabba kertoo. Aiheen vaikeutena on tuoda esille normeja ja ennakkoluuloja siten, että ei vahvista niitä. ”Sitä alkaa tuntea itsensä syrjiväksi, jos oma näkemys eläimestä voidaan yhdistää syrjittyyn ryhmään. Aivan kuin ihminen olisi henkilökohtaisesti vastuussa syrjinnästä”, kirjoittaa Malin Klingenberg keskustelussa.
”Eläinhahmojen kautta pääsemme käsiksi varsinaiseen ennakkoluuloon sen sijaan, että vahvistaisimme ennakkoluuloja viittaamalla tiettyyn ryhmään. Ketut, rotat tai käärmeet voivat symboloida eri asioita eri ihmisille. Kuvat perustuvat ennakkoluuloihin, jotka meistä tuntuvat vallitsevan yhteiskunnassamme”, Lunabba kertoo kuvista.
Näyttely on toteutettu Svenska kulturfondenin, Kordelinin säätiön ja Konstsamfundetin tuella.
Yhteystiedot: Heidi Lunabba, heidi(a)lunabba.com, +350503493029, www.heidilunabba.com
